Se kiitollisuuden tunne kun joku ei vähättele.
3.04.2012 - 0:15 / Rain.
7 vastausta - “Se kiitollisuuden tunne kun joku ei vähättele.”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Tags
doggos
duuni
elämän pieniä iloja
fail
frendorinos
gaems
kapina
kuulkaa kuulkaa
minun kansaani
musaa
naps sanoi kamelin selkä
opiskelu
pokémon
random
rant
sieniä söin
sneks
spoods
taekwondo
usko koetuksella
viherkaverit
Mie muualla
Seuraan
- Hampaillakin on tunteet
- Harmaan pupun päiväkirja
- Kaamoksen kasvatti
- Mame ei osaa
- Muhvu's comic blog
- Niin kutsuttu elämä
- Nyt loppu kerruu!
- Piin seikkailut cismaailmassa
- Pur-kissa
- Suden hetki
- Surkuhupaisaa
- Susi sorakuopassa
3.04.2012 - 9:30
Katoin aluks, että päivityksen tägi on “kaverit vituttaa” :D
3.04.2012 - 9:48
Toi on kyllä ihana tunne, kun joku oikeesti asettuu sun puolelle ja ajattelee samoin eikä vain yritä muka-tsemppaavasti kärjistää sua kestämään kaikki mukisematta. Itsekin aina yrittää sillä tavalla muiden juttuihin reagoida kun muistaa miten helpottavalta se omalla kohdalla tuntuu. :)
3.04.2012 - 9:56
Joskus ystävät osaavat yllättää. Jopa erittäin positiivisesti, ihan vaan muutamalla sanalla\lauseella.
Halauksen antaisin ystävällesi noista sanoista.
Ja sullen hali ketutuksen ja ryvettämisen takia.
Ihan virtuaalisella tasolla vaan.
6.04.2012 - 8:20
Tepe: Hahah, no ei nyt sentäs. ;D
Jipe: Jep. Kyllähän sekin “monilla on asiat huonommin kuin sulla” JOSKUS toimii mutta jos sitäkin käyttää liikaa niin se vain pahentaa oloa. Tyyliin “olempa minä tosiaankin itsekäs kun muserrun jostain sellaisesta mitä mulle on sanottu kun jotkut elävät sota-alueilla ja näkevät nälkää yms.” Sitten sitä koittaa urheasti kestää tuppisuuna kaiken vaikka kuinka raivostuttaisi ja lopulta se sitten eniveis purkautuu jossain vaiheessa entistä pahempana… Sanoisin että kyllä vitutus pitää olla sallittua, sama se mitä muulla maailmalla ehkä tapahtuu.
leviathan: *hug* Ja kyllä, ihana ystävä on kyllä hän. ^.^ Niin samalla aaltopituudella ettei voi ku ihmetellä.
6.04.2012 - 18:31
Oo, sulla on kyllä kovin hieno piirtotyyli! Tulin nyt ilmoittautumaan blogisi vakiovieraaksi. Olen lukenut Pawnedia jo pidemmän aikaa, mutten ole kuitenkaan kommentoinut – mut nytpä sen tein! (:
Toi onkin muuten sosiaalisuuden pahimpia puolia, kun keskustelussa jyrätään joku ja käännetään keskustelu sitten vielä itseensä. “MUTTAKUN MINÄ— >.<" Argh.
7.04.2012 - 13:07
On se kyllä mahtava kun on ystäviä, joille voi puhua murheistaan ja ne oikeesti välittää. ^^
8.04.2012 - 19:55
Saagai: Kiitän ja kumarran. :)
Minuu ei haittaa semmonen jos käytetään jotain omia kokemuksia esimerkkinä et näin kävi ja näin selvisin tms. mut just tommonen et “koska minulle tämä olisi pikkujuttu ja selviytyisin tästä ihan helposti niin tottahan toki sen on oltava sellaista myös sinulle.” Urgh.